Yhdistyslain muutos – tarkastelussa kevennetty tilinpitomenettely
Yhdistyslakiin tulleiden muutosten myötä, yhdistysten ei siis välttämättä tarvitse muuttaa nykyisiä toimintamallejaan, mutta niillä on mahdollisuus tehdä niin, jotta ne voivat hyödyntää lain tarjoamia uusia työkaluja
Yhdistyslaki on uudistettu helmikuussa 2023. Muutos on tuonut parannuksia jäsenasioiden hoitamiseen sekä tarjoaa helpotuksia pienten yhdistysten kirjanpitoon. Uudistuksen myötä myös selvitysmenettelyä ja vahingonkorvausmenettelyä on tarkistettu ja muutettu. Lakimuutokset eivät velvoita yhdistyksiä sääntömuutoksiin, mutta on erittäin suositeltavaa, että yhdistykset harkitsevat sääntöjensä päivittämistä, jotta ne voivat hyödyntää näitä muutoksia täysimääräisesti.
Yhdistyslakiin tulleiden muutosten myötä, yhdistysten ei siis välttämättä tarvitse muuttaa nykyisiä toimintamallejaan, mutta niillä on mahdollisuus tehdä niin, jotta ne voivat hyödyntää lain tarjoamia uusia työkaluja. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdistykset voivat halutessaan päivittää toimintatapojaan sekä sääntöjään ja ottaa näin käyttöönsä uusia käytäntöjä, jotka voivat parantaa esimerkiksi päätöksentekoa ja jäsenasioiden hoitoa.
Yhdistyslain muutoksella on pyritty helpottamaan yhdistysten hallinnon ja toiminnan järjestämistä, samalla mahdollistaen järjestörakenteiden muuttamisen kunkin yhdistyksen ja järjestön tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan (HE 200/2022).
Tässä kirjoituksessa sukelletaan syvällisemmin uudistetun yhdistyslain tarkoittamaan kevennettyyn tilinpitomenettelyyn, joka on mahdollista pienikokoisille yhdistyksille. Kyseinen muutos on uudistuksen isoin ja ehkäpä myös mielenkiintoisin asia, ainakin näin kirjoittajan näkökulmasta. Kirjoituksessa tarkastellaan tarkemmin, mitä uudistetun yhdistyslain mukainen tilinpitovelvollisuus käytännössä tarkoittaa. Lisäksi pohditaan, onko uudistetun mallin mukainen tilinpitovelvollisuus järkevää ottaa käyttöön ja millaisia yhdistyksiä kyseinen malli jatkossa hyödyttää eniten.
Kevennettyä tilinpitovelvollisuutta voidaan soveltaa tilikaudella, joka alkaa 1.7.2023 tai sen jälkeen.
Jatkossa yhdistyslain 37 a §:n mukaan, tietyn raja-arvon alittavat yhdistykset voivat soveltaa kyseisen lain mukaista tilinpitovelvollisuutta. Tilinpitovelvollisuus on normaalia kirjanpitolain mukaista kirjanpitovelvollisuutta kevyempi menettely. Lain pykälän ensimmäiseen momenttiin on kuitenkin selvyyden vuoksi lisätty maininta, että yhdistyksen tilinpäätös ja toimintakertomus on lähtökohtaisesti laadittava kirjanpitolain (1336/1997) mukaisesti.
Kevennettyä tilinpitovelvollisuutta voidaan soveltaa, jos yhdistyksen saamien avustusten ja muiden tulojen yhteenlaskettu määrä tilikaudella on enintään 30.000 euroa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella, eikä yhdistys harjoita liiketoimintaa. Lain mukaan raja-arvon katsotaan alittuvan myös, jos yhdistyksen rekisteröinnistä on alle kaksi vuotta eikä ole ilmeistä, että raja-arvo ylittyy tilikaudella.
Kevennettyä tilinpitovelvollisuutta voidaan soveltaa tilikaudella, joka alkaa 1.7.2023 tai sen jälkeen. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli tilikausi päättyy 31.12.2023, voidaan tilinpitovelvollisuutta soveltaa tilikaudesta 2024 alkaen.
Kevennetyn tilinpitovelvollisuuden käyttöönottaminen edellyttää sääntömuutosta tai yhdistyksen kokousta, johon sovelletaan sääntöjen muuttamista koskevia vaatimuksia enemmistöstä ja kokouskutsusta.
Tilinpitovelvollisuuden käyttöönottamisesta voidaan siis päättää suoraan yhtiökokouksessa ilman sääntöjen muuttamista, kunhan yhdistyksen kokouksen päätös tehdään vastaavalla enemmistöllä, mikä vaaditaan sääntöjen muuttamiseen. Asia tulee mainita myös kokouskutsussa.
Kevennetyssä tilinpitovelvollisuudessa keskeisenä asiana on, että pienten yhdistysten kirjanpito hoidetaan jatkossakin niin, että avustuksia/tukea vastaanottavien yhdistysten kontrollimahdollisuus toteutuu riittävällä tavalla.
Pienille yhdistyksille suunnattu tilinpitovelvollisuus tarkoittaa yhdenkertaisen kirjanpidon pitämistä perinteisen kahdenkertaisen kirjanpidon sijaan.
Yhdenkertaisessa kirjanpidossa tapahtumia seurataan tuloina tai menoina yhdellä tilillä, eli kirjaukset tehdään ilman vastakirjauksia. Kahdenkertaisessa kirjanpidossa tapahtumia seurataan vähintään kahdella tilillä ja tapahtumat kirjataan tilien debet- tai kredit- puolelle. Kevyempi tilinpito voidaan käytännössä perustaa pitkälti pankin (sähköiseen) tiliote- ja tilitapahtumatietoihin (HE 200/2022).
Yhdenkertainen kirjanpito tehdään maksuperusteisena, eli tapahtumat merkitään kirjanpitoon sille päivälle, kun myytävästä hyödykkeestä tai palvelusta saadaan maksu tai ostettu tavara tai palvelu on maksettu. Tilinpitoon kirjatuista tapahtumista tulee selvitä niiden sisältö ja ajankohta. Yhdistyksen on lisäksi pidettävä ajantasaista luetteloa sen varoista ja veloista. Tilinpito on toteutettava niin, että siitä saadaan helposti kaikki tarvittavat tiedot mahdollisen verovelvollisuuden täyttymiseksi.
Kevennetyssä tilinpitovelvollisuudessa keskeisenä asiana on, että pienten yhdistysten kirjanpito hoidetaan jatkossakin niin, että avustuksia/tukea vastaanottavien yhdistysten kontrollimahdollisuus toteutuu riittävällä tavalla. Lisäksi huomioon on otettu myös Verohallinnon intressit. (HE 200/2022.)
Uudistetun yhdistyslain mukaan, tilinpidon tarkoitus on pitää erillään yhdistyksen tulot, menot, varat ja velat (tapahtumat), jotta jäsenet sekä avustusten antajat ja viranomaiset voivat seurata taloudenpitoa tehtäviensä hoitamisen edellyttämällä tavalla.
Tilinpito ja tapahtumia koskeva aineisto on säilytettävä kuusi vuotta tilikauden päättymisen jälkeen.
Pienille yhdistyksille suunnattu kevennetty tilinpitovelvollisuus ei edellytä vastaavanlaisen tilinpäätöksen tekemistä, niin kuin kahdenkertaisessa kirjanpidossa.
Aikaisemman lainsäädännön mukaan yhdistysten on pitänyt tehdä kirjanpitonsa aina kahdenkertaisena. Kirjanpitolaki (3 luku 4§) on silti sallinut niin sanotuille mikrokokoluokan yhdistyksille kirjanpidon tekemisen maksuperusteisena. Myös tilinpäätös on mahdollista tehdä maksuperusteisena. Maksuperusteisessa tilinpäätöksessä tulee kuitenkin antaa normaalia enemmän liitetietoja. Maksuperusteisen tilinpäätöksen liitetiedoissa tulee esittää esimerkiksi taseeseen merkitsemättömät ostovelat ja myyntisaamiset.
Pienille yhdistyksille suunnattu kevennetty tilinpitovelvollisuus ei edellytä vastaavanlaisen tilinpäätöksen tekemistä, niin kuin kahdenkertaisessa kirjanpidossa. Tällöin tilinpidon tulee kuitenkin olla jäsenistön nähtävillä kuukausittain.
Vaihtoehtoisesti yhdistys voi määrätä säännöissään tai sääntömuutosta vastaavalla yhtiökokouksen päätöksellä päättää, että tilinpitoa pidetään yhdistyksen jäsenten nähtävillä harvemmin tai ei lainkaan. Tällöin on kuitenkin laadittava erillinen vuosilaskelma, joka luultavasti vastaa jossakin määrin nykyistä tilinpäätösmallia.
Tarkemmat säännökset tilinpidon järjestelyistä ja sisällöstä sekä tilinpidon kaavoista ja vuosilaskelmasta annettaan valtioneuvoston asetuksella.
Taloushallintoliitto on osallistunut asetuksen kuulemistilaisuuteen. Kevennetystä tilinpitomenettelystä voi lukea lisää myös alla olevasta Taloushallintoliiton julkaisemasta artikkelista.
Muutos ei vaikuta yhdistysten toiminnantarkastusvelvollisuuteen.
kirjanpitolain mukaiset tilinpitovelvollisuudet rajoittavat jäsenten halukkuutta hoitaa yhdistyksen hallinnollisia tehtäviä ja voivat aiheuttaa yhdistyksen resursseihin nähden merkittäviä kustannuksia.
Kevennetty tilinpitomalli tulee helpottamaan varsinkin uusien perustettavien yhdistysten hallinnollista taakkaa. Ehkä voisi jopa ajatella, että uusien yhdistysten perustamisen kynnys mataloituu, kun toiminnan alkaessa ei tarvitse jatkossa huolehtia kahdenkertaisen kirjanpidon tekemisestä.
Hallituksen esityksessä (HE 200/2022) mainitaan, että Verohallinnolta saatujen tietojen mukaan perustettavien yhdistysten keskimääräiset vuosituotot ovat ensimmäisen viiden vuoden aikana noin 43.000 euroa. Lukuun ei ole laskettu mukaan yhdistyksiä, jotka ovat syntyneet yhdistysten yhdistymisestä. Tämän tiedon perusteella, merkittävä osa uusista yhdistyksistä voisi hyödyntää kevennettyä tilinpitovelvollisuutta toimintansa alkuvuosina.
Toisaalta, jos pienikokoisen yhdistyksen tilinpäätös on tähän asti laadittu kirjanpitolain mukaisesti ja kirjanpito on tehty kahdenkertaisena, on hyvä pohtia tarkkaan, mistä syistä halutaan siirtyä kevennettyyn tilinpitomalliin.
Syyksi voi usein muodostua taloudelliset syyt, eli kevyempi tilinpitomalli voi mahdollistaa halvemmat taloushallinnon kustannukset. Mikäli taloushallinto on aikaisemmin ostettu ulkopuolelta, voi uuden mallin mukainen tilinpitovelvollisuus hoitua jatkossa yhdistyksessä esimerkiksi vapaaehtoisvoimin. Tällöinkin on hyvä pohtia, hoituuko kaikki aikaisemmin ulkopuolelta ostetut taloushallinnon palvelut yhdistyksen omin avuin ja laskea tarkkaan, millainen säästö uuteen toimintamalliin siirtymisestä syntyy. Mikäli taloushallinto on jo hoidettu aikaisemmin yhdistyksestä käsin, voi kevyempään tilinpitomalliin siirtyminen säästää työaikaa muiden asioiden kehittämiseen.
Hallituksen esityksessä (HE 200/2022) on todettu, että nykyiset pienten yhdistysten tilinpitovaatimukset voivat olla ylimitoitetut, mikäli yhdistyksen tulot koostuvat pääsääntöisesti jäsenmaksuista ja yhdistyksellä ei ole velkaa. Hallituksen esityksessä mainitaan myös, että nykyiset kirjanpitolain mukaiset tilinpitovelvollisuudet rajoittavat jäsenten halukkuutta hoitaa yhdistyksen hallinnollisia tehtäviä ja voivat aiheuttaa yhdistyksen resursseihin nähden merkittäviä kustannuksia.
Pienten yhdistysten on kuitenkin hyvä huomioida, että esimerkiksi luvanvarainen rahankeräys edellyttää kirjanpitolain mukaisen kirjanpidon tekemistä ja toisaalta myös jotkut avustuksen antajat voivat vaatia kirjanpitolain mukaisen kahdenkertaisen kirjanpidon tekemistä. Yhdistyksellä voi olla myös paljon omaisuuseriä, joista tehdään kirjanpidossa poistoja. Tällöin voi olla selkeämpää laatia kirjanpito kahdenkertaisena.
Kirjanpitolautakunta on esimerkiksi todennut lausunnossaan (Kila 2022/2030), että yhdenkertaista kirjanpitoa soveltavan luonnollisen henkilön on sovellettava kirjanpitolain mukaisia arvostus- ja jaksotussäännöksiä, vaikka varsinaista tasetta ei muodosteta. Kyseisessä lausunnossa Kila on ohjeistanut pitämään kirjanpidon ulkopuolista erillistä seurantaa pysyvien vastaavien hyödykkeistä ja siirtymään tarvittaessa kahdenkertaiseen kirjanpitoon.
Tulojen määrä lasketaan maksuperusteisesti ja liiketoiminnalla tarkoitetaan kirjanpitolain mukaista liiketoimintaa
Hallituksen esityksen (HE 200/2022) mukaan, tarkasteltaessa ylittävätkö yhdistyksen tilikauden tulot yhteensä 30.000 euroa, lasketaan tulojen määrä maksuperusteen mukaan.
Lisäksi hallituksen esityksen mukaan, liiketoiminnalla tarkoitetaan kirjanpitolain mukaista liiketoimintaa. Samalla todetaan, että mikäli yhdistys harjoittaa elinkeinoverolain (EVL) mukaista liiketoimintaa, joka ei poikkeuksellisesti ole kirjanpitolain mukaista liiketoimintaa, on yleensä tarkoituksenmukaista laatia kirjanpitolain mukainen suoriteperusteinen kirjanpito, jottei maksuperusteista kirjanpitoa tarvitse muuntaa suoriteperusteiseksi verotusta varten.
Yleishyödylliset yhteisöt ovat tuloverolain (30.12.1992/1535) 23 §:n mukaan verovelvollisia saamastaan elinkeinotulosta. Kirjanpitovelvollisten tuloverotuksessa tulot ja kulut jaksotetaan suoriteperusteisesti – tulo syntyy, kun suorite luovutetaan ja meno kun suorite vastaanotetaan, lukuun ottamatta merkitykseltään vähäisiä tulo- ja menoeriä.
Lähtökohtaisesti voidaan varmaankin todeta, että yhdistyslaissa tarkoitettu liiketoiminta on myös pääsääntöisesti yhdistyksen harjoittamaa elinkeinotoimintaa, joka verotetaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaan. Veronalaista toimintaa harjoittavien yhdistysten on siis jatkossakin syytä tehdä kirjanpitonsa aina kahdenkertaisena, jotta arvonlisäveron ja tuloveron raportointi Verohallinnon suuntaan sujuu mutkitta. Myös kirjanpitovelvollisen näkökulmasta kahdenkertainen kirjanpito on liiketoimintaa harjoittaessa suotavaa, sillä se antaa selkeämmän kuvan yhdistyksen taloudesta ja helpottaa näin ollen liiketoiminnan suunnittelua.