Yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksen haasteet

Yleishyödyllisten yhteisöjen veroihin liittyvät asiat eivät aina ole suoraviivaisia. Tarkempaa pohdintaa saattavat aiheuttaa esimerkiksi tilanteet, joissa yleishyödyllinen yhteisö tarjoaa ilmaisia aterioita henkilökunnalle tai järjestää vaikkapa arpajaiset. Kyseiset esimerkit liittyvät arvonlisäveron ja arpajaisveron maksuvelvollisuutteen, mutta harmaita hiuksia voivat aiheuttaa myös ennakkoperintään liittyvät kysymykset, joihin tuovat oman lisänsä vapaaehtoistyöntekijät ja jäsenet (eivät rinnastu verotuksessa palkattuun henkilökuntaan). Myös yleishyödyllisten yhteisöjen tuloverotukseen liittyvät tulkinnat voivat aiheuttaa haasteita – milloin toiminta katsotaan tuloverolain mukaiseksi elinkeinotoiminnaksi ja milloin ei. Tuloverotuksessa yleishyödyllisten toimintojen veronalaisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti.

Myöhästymismaksut saattavat muodostaa merkittävän kuluerän

Suoraviivaisten tulkintojen sijaan vastaan voi tulla monenlaisia verotukseen liittyviä sudenkuoppia, joita ei ole osannut ennakoida. Toisinaan virheelliset toimintatavat ymmärretään korjata vasta, kun Verohallinto on huomauttanut asiasta. Vaikka erehdyksessä maksamatta jääneet verot eivät muodostaisi merkittävää summaa, saattavat Verohallinnon perimät myöhästymismaksut osoittautua yllättävän suuriksi. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun yhteisö ei kuulu arvonlisäverorekisteriin ja arvonlisäverorekisteriin liitytään takautuvasti Verohallinnon toimesta.

Velvollisuus maksaa arvonlisävero Suomeen käännetyn verovelvollisuuden perusteella

Vaikka yleishyödylliset yhteisöt ovat arvonlisäverovelvollisia vain tuloverolainmukaisesta elinkeinotoiminnasta (AVL 4 §), saattaa yleishyödyllinen yhteisö olla velvollinen maksamaan arvonlisäveron Suomeen niin sanotun käännetyn arvonlisäveron perusteella. Näin voi olla, jos tavara- tai palveluhankintoja on tehty ulkomaiselta elinkeinonharjoittajalta ja yleishyödyllistä yhteisöä pidetään kansainvälisen kaupan säännöksissä tarkoitettuna elinkeinonharjoittajana. Kansainvälisessä kaupassa elinkeinonharjoittajan käsite on laaja: yhteisöä pidetään elinkeinonharjoittajana, jos se myy tavaroita tai palveluita, vaikka se ei olisikaan arvonlisäverovelvollinen mistään toiminnasta.

Esimerkkitilanne: käännöspalveluiden ostaminen ulkomaiselta toimijalta

Kuvitellaan tilanne, jossa yleishyödyllinen yhdistys myy ulospäin adresseja rahoittaakseen yleishyödyllistä toimintaansa. Yhdistys ei ole toiminnastaan arvonlisäverovelvollinen, sillä tuloverolain mukaan (23 §) yleishyödyllisen yhteisön adressimyyntiä ei pidetä yhteisön elinkeinotulona. Kansainvälisessä kaupassa yhdistystä pidetään kuitenkin elinkeinonharjoittajana, koska se myy vastiketta vastaan tavaroita ulospäin.

Kyseinen yhdistys ostaa käännöspalveluita ruotsalaiselta elinkeinonharjoittajalta. Käännöspalveluita pidetään palvelujen myyntimaasäännösten mukaan immateriaalipalveluina, joihin sovelletaan niin sanottua myyntimaan yleissäännöstä: yleissäännöksen mukaan elinkeinonharjoittajalle tapahtuva myynti verotetaan siinä maassa, johon ostaja on sijoittautunut. Yhdistys saa ruotsalaiselta toimijalta laskun (1.000 euroa), johon sovelletaan käännettyä arvonlisäveroa. Yhdistys on velvollinen maksamaan ostamastaan palvelusta arvonlisäveron Suomeen.

Viranomaisaloitteinen rekisteröinti arvonlisäverorekisteriin ja myöhästymismaksut

Esimerkin tapauksessa yhdistyksen tulisi rekisteröityä ostajana arvonlisäverovelvolliseksi ja tilittää laskusta arvonlisävero (240 euroa) Suomeen. Mikäli näin ei ymmärretä tehdä ja Verohallinto huomauttaa asiasta, voi rekisteröinti arvonlisäverorekisteriin tapahtua Verohallinnon toimesta.

Viranomaisaloitteisessa rekisteröinnissä ilmoitusjakso on kuukausi. Mikäli rekisteröintivelvoite on syntynyt tammikuussa ja rekisteröinti on tehty Verohallinnon toimesta vasta saman vuoden joulukuussa, on yhdistykseltä jäänyt tekemättä arvonlisäveroilmoitukset tammikuusta alkaen. Arvonlisäveroilmoitukset on tehtävä jokaiselta kuukaudelta, vaikka yhdistys ei olisi harjoittanut arvonlisäverollista toimintaa. Tällöin tehdään niin sanottu nollailmoitus, eli ilmoitetaan, että kyseisellä kaudella ei ole ollut lainkaan arvonlisäverollista toimintaa.

Arvonlisäveroilmoitus tulee antaa viimeistään 12. päivä sitä kuuta, joka on toinen kuukausi verokauden päättymisen jälkeen. Kun arvonlisävero ilmoitetaan kuukausittain, helmikuun arvonlisäveroilmoitus tulee antaa viimeistään huhtikuun 12 päivä. Mikäli arvonlisäveroilmoitus on myöhässä 1–45 päivää myöhästymismaksu on 3 euroa/päivä, kuitenkin enintään 135 euroa. Jos ilmoitus on myöhässä yli 45 päivää, myöhästymismaksu on 135 euroa + 2 % myöhässä ilmoitetusta maksettavasta veron määrästä.

Jos esimerkkitapauksen yhdistys tekee joulukuun 12 päivä tammikuun arvonlisäveroilmoituksen, syntyy myöhässä jätetystä tammikuun arvonlisäveroilmoituksesta maksettavaksi 135,00 euroa + 2 % maksettavasta veron määrästä. Myöhässä annetuista helmi-elokuun arvonlisäveroilmoituksista (ei arvonlisäverollista toimintaa ilmoitus) maksettavaa tulee 135,00 euroa kuukaudelta. Syyskuun myöhässä annetusta arvonlisäveroilmoituksesta myöhästymismaksuja syntyy 90 euroa (3 euroa/päivä ajalta 13.11.-12.12).

Ulkomaalaiselta toimijalta hankitut sähköiset palvelut ovat yleistyneet

Nykyään yleishyödylliset yhteisöt tekevät tavara- tai palveluhankintoja ulkomaalaisilta toimijoilta yhä useammin. Yleishyödyllisten yhteisöjen ja toki muidenkin arvonlisäverotonta toimintaa harjoittavien on hyvä selvittää tarkoin mahdollinen velvollisuus maksaa arvonlisävero ostajan roolissa. Etenenkin ulkomaalaiselta toimijalta hankitut sähköiset palvelut ovat hyvin yleisiä. Facebookin ja Googlen palvelujen lisäksi yleishyödylliset yhteisöt hankkivat monenlaisia verkkopohjaisia ohjelmia. Nykypäivänä suosiota ovat saaneet esimerkiksi verkossa toimiva graafisen suunnittelun työkalu Canva sekä virtuaaliavustaja ChatGPT.

Jos yleishyödyllinen yhteisö harjoittaa arvonlisäverollista toimintaa ja ulkomailta hankittu palvelu on hankittu arvonlisäverollista toimintaa varten, saadaan arvonlisäveron osuus myös vähentää, jolloin maksettavan arvonlisäveron nettomäärä on nolla. Mikäli palvelu on hankittu arvonlisäverotontatoimintaa varten, ei arvonlisäveroa saa vähentää. Arvonlisäveron osuutta ei saa vähentää myöskään silloin, jos myyjä on tulkinnut kyseessä olevan elinkeinonharjoittajan sijaan kuluttaja ja laskulla on mukana Suomen arvonlisävero.